Ensimmäiset kurssit alkavat nyt olemaan ohitse. Hvordån går det? Det går også godt. Kysymys on siis tanskankielen introkursseista, oikeat kurssit alkavat vasta ensi viikolla. Yliopiston puolella tanskan alkeet kestivät kolme viikkoa ja pojojakin tuli 8. Kauppakorkeassa kurssi kesti viikon ja pojoja tuli täydet 0. Mutta eihän sitä pisteiden takia opiskella. Tanska kielenä on yllättävän mielenkiintoista, koska kysymyksessä on ns. siirtymävaiheen kieli. Tämä tarkoittaa sitä, että kieli on alunperin ollut lähes identtinen ruotsin kanssa mutta ajan myötä yhteys ruotsiin on katkennut ja kieli on lähtenyt liukumaan kohti saksaa ja englantia. Ruotsin kielessä erityisesti Heikin tärkeinä pitämät en ja ett sanat ovat kokonaan katoamassa tanskasta. Eli en ja et sanoja ei juurikaan kukaan käytä ja tutkijoiden mukaan muutamassa vuosikymmenessä nämä sanat katoavat kokonaan. Tätä samaa viestiä Heikki yritti turhaan kertoa useammalle ruotsin opettajalle jo kotipuolessakin, näillä sanoilla, kun ei ole mitään merkitystä kielen ymmärrettävyyden kanssa.
Muihin vaihtareihin täällä on ollut helppo tutustua, mutta tanskalaisiin vastaavasti hieman hankalampaa. Tanskalaiset kun jurovat samalla tapaan kuin suomalaiset eikä juttu lähde luistamaan itsestään. CBS:ssä suurin osa vaihtareista tulee Aasiasta, Kanadasta, Yhdysvalloistaja sekä Euroopasta (jopa kouluista kuten NUS,MIT,Colombia University,LSE). Skandinaavejakin löytyy, mutta ne ovat vähemmistönä (Tampere University!). Vaihto-opiskelijoita CBS ottaa vuodessa noin tuhat ja vastaavasti täältä lähtee vaihtoon noin 800 punapartaa. Yleensä tänne tullaan lukemaan rahoitusta ja siltä sektorilta kursseja löytyy paljon. Mielenkiintoista on myös huomata, että täällä tarjotaan kursseja, joita opiskelijat haluavat. Eli ennen lukukauden alkua tarjolla on todella paljon mitä erikoisempia kursseja, joista lopulta toteutetaan ne, jotka ovat saaneet osakseen eniten kiinostuneita. Opiskelijoilla on näin mahdollisuus "äänestää" siitä, mitä kursseja he haluavat järjestettävän. Brilliant.
Heikki: Ensimmäiset pari viikkoa on tungettu täyteen kaikenlaisia kissanristiäisiä, jotka joskus kiinostavat enemmän, mutta yleensä vähemmän. Kissanristiäisissä tuhdissa humalassa liikkuvat kanadalaiset ja jenkit eivät ole sitä viihdyttävintä seuraa, ja heidän kanssa käytävät keskustelut koskevat jääkiekkoa tai heidän maidensa erinomaisuutta, joka savolaista sapettaa. Kanadalaiset ja jenkit luonnollisesti odottavat sinun tietävän kaikki mahdolliset heidän manterellaan sijaitsevat kylät ja tienristeykset ja jos et tiedä, niin voi sitä ihmetyksen määrää. Tälläisten keskustelujen lomassa toteankin usein olevani Kantalasta, ja jos kaveri ei tiedä missä päin maailmaa tämä paikka sijaitsee niin täräytän hyvin soivalla brittiaksentilla: oh dear, you should know! Tämän jälkeen poistun paikalta dramaattisesti, osoittaen etten halua keskustella noin sivystymättömien moukkien kanssa. Olen monta kertaa naureskellutkin omalle 'neroudelleni' palatessani iltaisin milloin mistäkin kissanristiäisistä.
Olka: Yliopiston puolella vastaavasti opiskelijat tulevat Kanadasta yllätys, yllätys.. No, on siellä toki muualtakin kuten erinäisistä euroopan maista (Saksa, Tsekki, Irlanti, Italia, Ranska..), Aasiasta, Meksikosta. Ja kuten CBS:ssä tuntuu, ettei suurinta osaa kanadalaisia kiinnosta muu kuin halpa olut ja toisten kanadalaisten seura. Yliopiston puolella ei kissanristiäisiä juurikaan ole ollut, mutta syy lienee siinä, että tanskan kurssi on ennen varsinaista lukukauden alkua ja kukin saa varmasti kokea haluamansa kissanristiäiset oman tiedekuntansa intro-viikolla. Tanskan kielen jatkokursseista sen verran, että EU-kansalaisena täällä ei kannata tanskaa opiskella, sillä kurssit ovat kunnan järjestämiä (poislukien CBS, jossa jatkokurssit ovat ilmaisia), ja ne ovat maksullisia EU:n kansalaisille (500 kr/moduli)!
Tälle hetkellä hieman hävettää mainita ruotsalaisille tai norjalaisille olevansa suomalainen, kiitos suomen hiihtourheilun ja erityisesti Variksen. On kummallista, että jokin urheilulaji voi olla läpeensä noin mätä. Menneitä ovat ajat jolloin Juha Mieto voitti taistoja rypemällä suossa ja treenauksen lomassa naukkaili ainoastaan pohjanmaalaisen paikallismeijerin piimää. Tanskalaiset taas ryystävät tänään ylpeinä Carlsbergin ja Tuborgin bisseä, sillä tänään heidän ylpeytensä onnistui nurkkaamalla valtaamaan brittipanimo S&N. Cheers!
Hyvä oli myös kuulla, että Kemijärven tehtaillekin löytyi käyttöä, ja uskoa suomalaiseen metsäteollisuuteen ja sen kehittämiseen suomessa löytyy. Viikko sitten kirosimme Strøgetillä, kun kuulimme Stora-Enson ostannen konsulttiyhtiö Ernst-Youngilta selvityksen siitä mitä Kemijärven tehtailla voitaisiin tehdä. Tämä valinta osoitti selvästi (kun valittiin Erns-Young esimerkiksi Pöyry Consulting sijasta), että asiaa ei Stora-Enson taholta haluttu hoitaa tavalla, joka olisi eduksi suomalaiselle metsäteollisuudelle. Onneksi nunnuka nunnuka group tarttui tilaisuuteen ja liimapalkkia työnnetään markkinoille E&Y:n lausunnoista huolimatta. Jos Tampereen talousjournalistina tunnettu nimimerkki Paalu lukee tätä, voisi hän tuoda esille oman näkemyksensä tästä metsäteollisuuden jyskytyksestä. Nimimerkki Paalun kanssa kun on usein käyty hedelmällisiä keskusteluja tämänkaltaisista aiheista.
Perjantain kunniaksi valmistimme perinteisen aterian. Pääruoaksi oli keitettyjä perunoita ja jauhelihakastiketta. Jälkiruoaksi työstimme lettuja, joita nautiskelimme karhunvadelmien kera.
Toista nopeasti sana puputupuna ainakin 15 kertaa ja olet valmis aloittamaan tanskan opiskelun.
lettuja
heikkijaolkaheikkijaolkaheikkijaolka
1 kommentti:
Mahotonta meininkinä metsissä täällä on. Kel puu on se puun kätkeköön. Jo arvoisa puhemies Niinistökin epäsuorasti jyräytti, että valtion tulisi osallistua aktiivisemmin omistajapolitiikallaan tämäntapaisiin vääntöihin. Noh, taitaa olla Stora Enso melko tiukassa tilanteessa piakkoin joka tapauksessa... Paalu kuittaa.
Lähetä kommentti