Synsmænd

Alkuviikko on ollut täynnä mielenkiintoisia talousuutisia. DanskeBank teetti selvityksen nuorten suomalaisten taloustiedosta ja tulos sai varmasti monen suomalaisen ekonominalun posket punottamaan. Helsingin Sanomat uutisoi sensaatiomaisesti "Suomalaisnuorista (18-19-vuotiaista) 53% ei tiedä, mikä korko on. Tanskalaisnuoret olivat hieman suomalaisia valistuneempia, sillä 42 prosenttia heistä ei osannut määritellä korkoa monivalintatehtävässä". Suomesta kyselyyn oli vastannut vain 300 henkilöä. Vastaaminen oli tapahtunut internetissä olevan kyselyn avulla. Mistään ei käy ilmi (Ei DanskeBankilta eikä kyselyntoteuttajalta Zaperalta), mikä on kyselyn virhemarginaali. Internetissä toteutettuihin kyselyihin harva jaksaa paneutua sillä hartaudella, jota tuloksia julkistettaessa annetaan ymmärtää. Ei tämä välttämättä selitä heikkoja tuloksia, mutta tätä voi käyttää argumenttina käydessämme keskusteluja aiheesta tanskalaisten kanssa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että tanskalaisen pankin tanskalaisella tutkimusyhtiöllä teettämässä tutkimuksessa positiivisimmatt tulokset saivat tanskalaiset.  Täällä vedetään aina roimasti kotiinpäin. Ei siis ole ihme, että suomalaiset jäävät EU karkeloissakin aina jalkoihin. Tanskalaisen komissaarin etu kun on tanskalaisten etu. 

Seuraava mielenkiintoinen uutinen löytyi Kauppalehdestä. Lehti kertoi SIJOITUSRAHASTON menneen nurin Suomessa. Tätä voi pitää jo suhteellisen ainutlaatuisena tapahtumana. Historiasta ei Suomen kohdalta löydy vastaavaa tapausta. Jos edellinen uutinen sai ekonominalkujen posket punoittamaan, niin tämä uutinen sai varmasti kokeneempienkin sijoittajien ilmeet vakavoitumaan, hetkeksi. Tarkempi RATAN toimesta tehty tarkastelu osoitti, että kysyisen rahaston tuottoja oli tuunailtu ja ne oli ilmoitettu todellisuudessa toteutuneita korkeammiksi. Pointtina tässä on se, voiko tämän kaltaisten uutisten myötä arvella jotakin tulevasta(?)

 

Tuskin vielä tämän yksittäistapauksen myötä voisi sanoa rahoitusmarkkinoiden laskukaudenalkavan, tältä kohdin kysymyksessä taisi oli salkunhoitajien liian optimistinen suhtautuminen tulevaan. Laskukauden alku tai ei nyt voidaan ainakin puhua rahoitusmarkkinoiden helmikuun hulinoista. Näissä karkeloissa tarjolla on ollut useita mielenkiintoisia osakkeita ulosmyyntihinnoin. Esimerkiksi Rautaruukin K osake on nyt kaupan noin 24 euron hintaan, kun vielä kesällä 2007 osakkeen hinta vihelteli 50 eurossa. Pessimistit kyllä saattaisivat pitää tällaisia tapahtumia viitteinä alkavasta laskusuhdanteesta. No tiedä häntä.

Me ei kuitenkaan annettu näiden uutisten liikaa häiritä ja käytiin vetelemässä reilut 1000 m paikallisessa uimahallissa, jossa kuhinaa riitti kuin Laavukseen lasketussa katiskassa keväisin. Seitsämältä meininki kuitenkin rauhoittui, ihan kuten meikäläisten katiskassakin juhannuksen jälkeen. Altaan tyhjeneminen johtui varmaan paikallisten Salattujen Elämien alkamisesta, mutta syytä katiskan tyhjenemiseen aina juhannuksen jälkeen voi vain arvailla. Ehkä se johtuu naapurin kesäloman alkamisesta. No tiedä häntä.

Nyt on lettujen aika.