Naturfrisk

Uutta pätkää ei ole tullut hetkeen ja äkkipikaisimmat luulevat meidän varmaan palanneen jo kesäiseen Itä-Savoon. Mutta ei me olla vielä lähdetty. 

Postwapun kunniaksi kävimme Magasin du Nordissa hankkimassa perjantaille herkut, jotka laadussaan hakkaavaat Stokkan herkun. Täällä kun ei ole tapana pakata vanhentuneita tuotteita uudestaan myyntiin. Mukaan tarttui Rootfruit yhtiön nerokkaasti pakattuja perunalastuja, jotka oli maustettu merisuolalla. Erittäin rapeita ja maukkaita, joskin hieman ylihintaisia perunalastuiksi. Hankituista vihanneksista, jotka kaikki olivat luomua valmistimme Kreikkalaisen salaatin ja täytyy mainita, että tomaatit maistuivat melkein siltä, kuin ne olisi poimittu omasta kasvihuoneesta, melkein. Itse kasvatettuja ja oikean auringonvalon alla kypsyneitä tomaatteja ei kuitenkaan voita mikään. Salaatin jälkeen nautimme kanalla täytettyjä kevätrullia, jotka olivat ihanan rapeita ja dipattuna soijaan mukavan tuhdin makuisia. Vauhdittaaksemme näiden herkkujen matkaa vatsaamme, kulautimme aina välillä tuhdit suulliset Naturfriskin luomukolaa ja mansikkamehua, vuorotellen ja samaan aikaan. On mainittu aikaisemminkin, mutta mainitaan vielä uudestaan, että jos jostain saatte käsiinne Naturfrisk kolaa, joka on Ørbæk-panimon valmistamaa on ulottuvillanne todellinen herkku, jota ei kannata hotalehtaa vaan nautiskella kaikessa rauhassa. Olemme testanneet useita muitakin luomukokiksia, mutta mikään ei ole ollut Naturfriskin veroinen. Nyt voimme sitten vatsat täynnä aloittaa kuulumisten kertailun.

  

  

Pari viimeistä viikkoa täällä on ollut uskomattoman lämmintä ja ulkona on ollut paljon kaikkea mielenkiintoista tongittavaa ja tutkittavaa. Käytiin kaksi viikkoa takaperin visiitillä viehättävässä ja virkeässä Etelä-Ruotsissa. Itä-Savossakin voitaisiin pyrkiä samanlaiseen idylliin kuin noilla kulmilla Ruotsissa. Ja Skånen maaseutu, se se oli upeaa katseltavaa.

Samaisena viikonloppuna saimme vieraita Suomesta ja pistäydyimme ensimmäistä kertaa täällä oleskelun aikana Kööpenhaminan Tivoliin. Ja Olkakos siitä innostui niin paljon, että vuosikortit olivat ihan must hankinta. No, ne on tainnut jo maksaa itsensä takaisin, on me siellä sen verran tiheään käyty. Heikkikin on uskaltautunut käydä vatkaamassa itseään niissä viehkoissa vehkeissä, joista huimin on Taivaskiikku. Kerrassaan järkyttävä kone, mutta näkymät on hyvät. 

  

  

Vajaa viikko sitten Jage ja komentaja Pulliainen tulivat tutustumaan kaupunkiin. Aurinko paistoi suuhteellisen rujosti ja kaupunkia katseltiin useammalta nurkalta. Erityisen viihdyttävä oli tutustumiskäynti Carlsbergin panimolle. Tästä tanskalaisten ylpeydestä me ei olla taidettukaan vielä retostella, joten siitä voi naputella muutaman rivin. Eikös vain? Panimo sijaitsee samoilla kulmilla, jossa me asustellaan eli ihan kaupungin keskustan tuntumassa. On erikoista, että noin valtava panimo pystyy vieläkin säilyttämään paikkansa aivan kaupungin ytimessä. No toisaalta, panimon ympärillä olevat alueet on rakennettu aikanaan juuri panimon tarpeisiin joten kai sijainti on perusteltu, on asuntoja työläisille, laboratorioita, kouluja, päiväkoteja, hevostalleja.. Tanskalaisen oluen ihmeelliseen maailmaan pääsee tutustumaan Carslbergin museossa varsin huokeaan hintaan (50kruunua). Hintaa voi pitää huokeana, sillä tuolla summalla saa kierroksen Carlsbergille ja kaksi vapaasti valittavaa virvoiketta viihtyisästä panimoravintolasta. Testiryhmämme maisteli useampia panimon virvokkeista ja totesi hommassa olevan panemisen meininkiä. Raatin lempilampseksi valikoitu Jacobsenin Saaz Blonde olut, joka oli todella miellyttävän makuista. Tuossa panimo ravintolassa vaalitaan hienostunutta olutkulttuuria. Pieniin nyansseihin kiinnitetään erityistä huomiota, tietty olut nautitaan juuri oikeanlaisesta lasista jne.. Tähän kohteeseen kannattaa ehdottomasti tutustua vieraillessaan tässä kaupungissa. 

Täällä ei vappua vietetty juuri laisinkaan joten tyydyimme seuraamaan aurinkoista vapun juhlintaan nettitv:n kautta ja fiilistelemään edellisiä vappukarkeloita. Eilen tehtiin melkein 20 kilometrin vaellus merelle ja lintujen bongaus alueelle. Tämä alue muistutti enemmän veden puhdistamoa ja tuoksutkin oli niin tuhdit, että huimaamaan alkoi. Koko homman kruunasi naseva sade, joka kasteli meidät pahemmin kun kaikki sadekuurot yhteensä täällä olo aikanamme, eli todella pahasti. Onneksi ei ollut kylmä niin ei vilustuttu. Mitään muuta ihmeellistä ei olla nyt viime päivinä touhuttu, mutta kun aurinko taas lämmittää kivasti niin eiköhän me jotain taas keksitä.